Voit myöhemmin milloin tahansa poistaa email-osoitteesi osoitteistosta syöttämällä sen uudelleen ylläolevaan ruutuun.
Hadzi Murat
Leo Tolstoin lumoava tarina legendaarisesta kapinallisesta. “Maailman paras tarina” – Harold Bloom
Kirjailija: Tolstoi Leo Alkuteos: Hadzi Murat, 1913 Suomentaja: Eero Balk ISBN: 952-9842-41-4 Ilm: 10/2000 Kirjastoluokka: 84.2 Sarja: Klassikot
Loppuunmyyty
Eletään 1800-luvun puoliväliä. Venäjän pitkä ja uuvuttava valloitussota alkaa tuottaa tuloksia Pohjois-Kaukasuksella. Pyhässä sodassa venäläisiä vastaan Kaukasian muslimeita johtaa Dagestanin ja Tsetsenian imaami Samil, jonka tehokkain alainen on käskynhaltija Hadzi Murat, legenda jo eläessään. Kunnian ja omantunnon syistä Murat riitaantuu Samilin kanssa ja siirtyy venäläisten puolelle kosto mielessään. Venäläiset eivät kuitenkaan luota häneen tarpeeksi antaakseen hänen johtaa hyökkäystä Samilia vastaan, joka pitää panttivankina Muratin perhettä. Kahden despootin, Samilin ja Tsaari Nikolain väliin jäävän Muratin kohtalo on sinetöity: sen tietää hän itse, sen tietää Tolstoi ja sen tietää myös lukija.
Tolstoin kerronta noudattaa tarkasti historiallisia tapahtumia, hänen päähenkilössään yhdistyvät kuitenkin äärimmäinen inhimillisyys ja maailmankirjallisuuden puhtaimmin eeppinen sankaruus. Teksti vangitsee taianomaisuudellaan: lukijasta tuntuu kuin hän näkisi maailman ensimmäisen kerran, silti tunnistaen kaiken. Hadzi Muratin tarina on ajaton kertomus vieraudesta, muukalaisuudesta ja sisäisestä muutoksesta. Teos sisältää Jaakko Hämeen-Anttilan esipuheen ja Kari Hukkilan jälkisanat.
"Tolstoin sankari on voimantunnossaan mahtava kuin Akhilleus, mutta vailla Akhilleuksen raivoa kuolevaisuutta kohtaan, ja Odysseuksen veroinen taidoissa ja diplomatiassa. Sen mukaan mittaan ylevää proosaa, se on maailman paras tarina tai ainakin paras mitä olen koskaan lukenut." - Harold Bloom
Kirjailija: Leo Tolstoi (1828–1910) syntyi kreivilliseen sukuun. Hän sai perusteellisen kotikasvatuksen ja opiskeli itämaisia kieliä ja oikeustiedettä Kazanin yliopistossa 1844–47. Jonkin aikaa hän vietti myrskyisää seurapiirielämää, osallistui sitten Kaukasian vuoristosotiin ensin vapaaehtoisena, sitten tykistöupseerina 1851–53, ja otti osaa myös Krimin sotaan. Ulkomaanmatkojen (1857, 1869) jälkeen hän asettui sukutilalleen Jasnaja Poljanaan. Hän keskitti tarmonsa talonpoikien aseman parantamiseen, perusti kouluja, opetti lapsia ja toimi rauhantuomarina osallistuen samalla tilan töihin ja viettäen yksinkertaista talonpoikaiselämää.
Tolstoi tuli tunnetuksi kertomuksillaan Krimin sodasta. Alkukauden tuotanto huipentuu mahtavaan ja monitahoiseen historianfilosofian sävyttämään neliosaiseen romaaniin Sota ja rauha (1864–69), joka kuuluu eurooppalaisen romaanitaiteen huippuihin ja on maailman tunnetuimpia romaaneja, ja psykologiseen rakkauden kuvaukseen Anna Kareninaan (1875–77).
Elämänsä varrella Tolstoi joutui moneen otteeseen tekemisiin kuoleman kanssa. Hän jäi orvoksi kahdeksanvuotiaana, ja aikuisiällä hän joutui hautaamaan useamman lapsistaan. Ivan Iljitsin kuolema on osa prosessia, jossa hän voitti kuolemanpelkonsa. Tämä ironisuudessaan syvällinen teos on vaikuttanut lukuisiin filosofeihin, erityisesti eksistentialisteihin kuten Jean-Paul Sartreen ja Albert Camus’hun.
