"Tapahtumat, tarinat, kuvaukset ja kerronta ottivat minut mukaansa, heittäydyin niiden mielikuvituksellisuuden, eksotiikan ja alkuvoimaisuuden vietäväksi ja luin lukemistani. Tarinoiden mystiikka ei ollut hämärää ja vaikeasti tulkittavaa, niiden kuvailemat ihmeet eivät olleet lainkaan pateettisia ja ällistyttäviä. Päinvastoin, ne olivat herttaisia ja yksinkertaisia nimenomaan siksi, että ne olivat ihmisen mittaisia. [--]
Kertoja yhdistää kaikkien juutalaiskaskujen perustana olevan naiivin hienostuneisuuden hienostuneeseen yksinkertaisuuteen, joka on suotu kaikkein suurimmille juutalaistaiteilijoille, kuten Heinelle tai Chagallille."
Frantisek Langer kirjan jälkisanoissa "Veljeni Jiri"

Maallistuneen juutalaisperheen poika Jiri Langer lähti vuonna 1913, yhdeksäntoistavuotiaana, viisisataa kilometriä Prahasta itään Galitsiaan, pieneen Belzin kaupunkiin, missä hasidilaisuus yhä eli voimakkaana nykymaailman ulottumattomissa. Hän palasi Prahaan perinteisessä juutalaisessa asussa ja noudatti tarkoin uskonnollisia tapoja ja sääntöjä, perheensä hämmennykseksi.

Langer alkoi kirjoittaa muistiin hasidien tarinoita ja legendoja, joita julkaistiin alun perin prahalaisissa lehdissä. Kirjana Devet bran (Yhdeksän porttia) ilmestyi Prahassa vuonna 1937. Puolitoista vuotta myöhemmin natsit miehittivät Tsekin länsiosan. Langerin kirja kiellettiin, sen kappaleita takavarikoitiin ihmisten kodeista ja koko painos tuhottiin. Silti tämä lyyrinen muistelmateos ja ainutlaatuinen kunnianosoitus hasidien kadonneelle kulttuurille elää yhä. Se on käännetty mm. saksaksi, italiaksi, englanniksi ja nyt suomeksi.